piedin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kudottu kangaskaistale koko leveydessään; tällaisen kangaskaistaleen leveys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpie̯din/
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piedin | pietimet |
| genetiivi | pietimen | pietimien piedinten |
| partitiivi | piedintä | pietimiä |
| akkusatiivi | piedin; pietimen |
pietimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pietimessä | pietimissä |
| elatiivi | pietimestä | pietimistä |
| illatiivi | pietimeen | pietimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pietimellä | pietimillä |
| ablatiivi | pietimeltä | pietimiltä |
| allatiivi | pietimelle | pietimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pietimenä (piedinnä) |
pietiminä |
| translatiivi | pietimeksi | pietimiksi |
| abessiivi | pietimettä | pietimittä |
| instruktiivi | – | pietimin |
| komitatiivi | – | pietimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pietime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piedin- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- Nykysuomen sanakirja: Neljäs osa (O–R). s. 301.