pielikki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpie̯likːi/
- tavutus: pie‧lik‧ki
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pielikki | pielikit |
genetiivi | pielikin | pielikkien (pielikkein) |
partitiivi | pielikkiä | pielikkejä |
akkusatiivi | pielikki; pielikin |
pielikit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pielikissä | pielikeissä |
elatiivi | pielikistä | pielikeistä |
illatiivi | pielikkiin | pielikkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pielikillä | pielikeillä |
ablatiivi | pielikiltä | pielikeiltä |
allatiivi | pielikille | pielikeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pielikkinä | pielikkeinä |
translatiivi | pielikiksi | pielikeiksi |
abessiivi | pielikittä | pielikeittä |
instruktiivi | – | pielikein |
komitatiivi | – | pielikkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pieliki- | |
vahva vartalo | pielikki- | |
konsonantti- vartalo |
- |