Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pielus (39)

  1. (vanhahtava) tyyny
  2. pieluksien (Lobularia) suvun kasvi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpie̯lus/
  • tavutus: pie‧lus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pielus pielukset
genetiivi pieluksen pielusten
pieluksien
partitiivi pielusta pieluksia
akkusatiivi pielus;
pieluksen
pielukset
sisäpaikallissijat
inessiivi pieluksessa pieluksissa
elatiivi pieluksesta pieluksista
illatiivi pielukseen pieluksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pieluksella pieluksilla
ablatiivi pielukselta pieluksilta
allatiivi pielukselle pieluksille
muut sijamuodot
essiivi pieluksena pieluksina
translatiivi pielukseksi pieluksiksi
abessiivi pieluksetta pieluksitta
instruktiivi pieluksin
komitatiivi pieluksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pielukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pielus-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta pieli[1]

Viitteet muokkaa

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. pielus.