piereskeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapiereskeleminen (38)
- teonnimi verbistä piereskellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | piereskeleminen | piereskelemiset |
genetiivi | piereskelemisen | piereskelemisten piereskelemisien |
partitiivi | piereskelemistä | piereskelemisiä |
akkusatiivi | piereskeleminen; piereskelemisen |
piereskelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | piereskelemisessä | piereskelemisissä |
elatiivi | piereskelemisestä | piereskelemisistä |
illatiivi | piereskelemiseen | piereskelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | piereskelemisellä | piereskelemisillä |
ablatiivi | piereskelemiseltä | piereskelemisiltä |
allatiivi | piereskelemiselle | piereskelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | piereskelemisenä (piereskelemisnä) |
piereskelemisinä |
translatiivi | piereskelemiseksi | piereskelemisiksi |
abessiivi | piereskelemisettä | piereskelemisittä |
instruktiivi | – | piereskelemisin |
komitatiivi | – | piereskelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | piereskelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
piereskelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi piereskellä + johdin -minen