pihtaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapihtaaminen (38)
- teonnimi verbistä pihdata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pihtaaminen | pihtaamiset |
| genetiivi | pihtaamisen | pihtaamisten pihtaamisien |
| partitiivi | pihtaamista | pihtaamisia |
| akkusatiivi | pihtaaminen; pihtaamisen |
pihtaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pihtaamisessa | pihtaamisissa |
| elatiivi | pihtaamisesta | pihtaamisista |
| illatiivi | pihtaamiseen | pihtaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pihtaamisella | pihtaamisilla |
| ablatiivi | pihtaamiselta | pihtaamisilta |
| allatiivi | pihtaamiselle | pihtaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pihtaamisena (pihtaamisna) |
pihtaamisina |
| translatiivi | pihtaamiseksi | pihtaamisiksi |
| abessiivi | pihtaamisetta | pihtaamisitta |
| instruktiivi | – | pihtaamisin |
| komitatiivi | – | pihtaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pihtaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pihtaamis- | |