Substantiivi

muokkaa

piileskelijä (12)

  1. henkilö, joka piileskelee

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piileskelijä piileskelijät
genetiivi piileskelijän piileskelijöiden
piileskelijöitten
(piileskelijäin)
partitiivi piileskelijää piileskelijöitä
akkusatiivi piileskelijä;
piileskelijän
piileskelijät
sisäpaikallissijat
inessiivi piileskelijässä piileskelijöissä
elatiivi piileskelijästä piileskelijöistä
illatiivi piileskelijään piileskelijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi piileskelijällä piileskelijöillä
ablatiivi piileskelijältä piileskelijöiltä
allatiivi piileskelijälle piileskelijöille
muut sijamuodot
essiivi piileskelijänä piileskelijöinä
translatiivi piileskelijäksi piileskelijöiksi
abessiivi piileskelijättä piileskelijöittä
instruktiivi piileskelijöin
komitatiivi piileskelijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo piileskelijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa