piintyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapiintyminen (38)
- teonnimi verbistä piintyä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piintyminen | piintymiset |
| genetiivi | piintymisen | piintymisten piintymisien |
| partitiivi | piintymistä | piintymisiä |
| akkusatiivi | piintyminen; piintymisen |
piintymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piintymisessä | piintymisissä |
| elatiivi | piintymisestä | piintymisistä |
| illatiivi | piintymiseen | piintymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piintymisellä | piintymisillä |
| ablatiivi | piintymiseltä | piintymisiltä |
| allatiivi | piintymiselle | piintymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piintymisenä (piintymisnä) |
piintymisinä |
| translatiivi | piintymiseksi | piintymisiksi |
| abessiivi | piintymisettä | piintymisittä |
| instruktiivi | – | piintymisin |
| komitatiivi | – | piintymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piintymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piintymis- | |