piiputtaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapiiputtaminen (38)
- teonnimi verbistä piiputtaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piiputtaminen | piiputtamiset |
| genetiivi | piiputtamisen | piiputtamisten piiputtamisien |
| partitiivi | piiputtamista | piiputtamisia |
| akkusatiivi | piiputtaminen; piiputtamisen |
piiputtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piiputtamisessa | piiputtamisissa |
| elatiivi | piiputtamisesta | piiputtamisista |
| illatiivi | piiputtamiseen | piiputtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piiputtamisella | piiputtamisilla |
| ablatiivi | piiputtamiselta | piiputtamisilta |
| allatiivi | piiputtamiselle | piiputtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piiputtamisena (piiputtamisna) |
piiputtamisina |
| translatiivi | piiputtamiseksi | piiputtamisiksi |
| abessiivi | piiputtamisetta | piiputtamisitta |
| instruktiivi | – | piiputtamisin |
| komitatiivi | – | piiputtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piiputtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piiputtamis- | |