piittaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapiittaaminen (38)
- teonnimi verbistä piitata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | piittaaminen | piittaamiset |
genetiivi | piittaamisen | piittaamisten piittaamisien |
partitiivi | piittaamista | piittaamisia |
akkusatiivi | piittaaminen; piittaamisen |
piittaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | piittaamisessa | piittaamisissa |
elatiivi | piittaamisesta | piittaamisista |
illatiivi | piittaamiseen | piittaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | piittaamisella | piittaamisilla |
ablatiivi | piittaamiselta | piittaamisilta |
allatiivi | piittaamiselle | piittaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | piittaamisena (piittaamisna) |
piittaamisina |
translatiivi | piittaamiseksi | piittaamisiksi |
abessiivi | piittaamisetta | piittaamisitta |
instruktiivi | – | piittaamisin |
komitatiivi | – | piittaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | piittaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
piittaamis- |