Substantiivi

muokkaa

pilailu (2)[1]

  1. pilojen esittäminen tai harrastaminen
    Älä, poika, rupea pilailuitasi tekemään vakavista asioista!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpilɑi̯lu/
  • tavutus: pi‧lai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pilailu pilailut
genetiivi pilailun pilailujen
pilailuiden
pilailuitten
partitiivi pilailua pilailuita
pilailuja
akkusatiivi pilailu;
pilailun
pilailut
sisäpaikallissijat
inessiivi pilailussa pilailuissa
elatiivi pilailusta pilailuista
illatiivi pilailuun pilailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pilailulla pilailuilla
ablatiivi pilailulta pilailuilta
allatiivi pilailulle pilailuille
muut sijamuodot
essiivi pilailuna pilailuina
translatiivi pilailuksi pilailuiksi
abessiivi pilailutta pilailuitta
instruktiivi pilailuin
komitatiivi pilailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pilailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi pilailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

pila, pilailla

Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pilailu Kielitoimiston sanakirjassa
  • pilailu Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 426 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2