pilkkumi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (murteellinen) kulho
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpilkːumi/
- tavutus: pilk‧ku‧mi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pilkkumi | pilkkumit |
| genetiivi | pilkkumin | pilkkumien pilkkumeiden pilkkumeitten |
| partitiivi | pilkkumia | pilkkumeita pilkkumeja |
| akkusatiivi | pilkkumi; pilkkumin |
pilkkumit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pilkkumissa | pilkkumeissa |
| elatiivi | pilkkumista | pilkkumeista |
| illatiivi | pilkkumiin | pilkkumeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pilkkumilla | pilkkumeilla |
| ablatiivi | pilkkumilta | pilkkumeilta |
| allatiivi | pilkkumille | pilkkumeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pilkkumina | pilkkumeina |
| translatiivi | pilkkumiksi | pilkkumeiksi |
| abessiivi | pilkkumitta | pilkkumeitta |
| instruktiivi | – | pilkkumein |
| komitatiivi | – | pilkkumeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pilkkumi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- ilmeisesti ruotsin spilkum
Aiheesta muualla
muokkaa- pilkkumi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6