pimeneminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapimeneminen (38)
- teonnimi verbistä pimetä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pimeneminen | pimenemiset |
genetiivi | pimenemisen | pimenemisten pimenemisien |
partitiivi | pimenemistä | pimenemisiä |
akkusatiivi | pimeneminen; pimenemisen |
pimenemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pimenemisessä | pimenemisissä |
elatiivi | pimenemisestä | pimenemisistä |
illatiivi | pimenemiseen | pimenemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pimenemisellä | pimenemisillä |
ablatiivi | pimenemiseltä | pimenemisiltä |
allatiivi | pimenemiselle | pimenemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pimenemisenä (pimenemisnä) |
pimenemisinä |
translatiivi | pimenemiseksi | pimenemisiksi |
abessiivi | pimenemisettä | pimenemisittä |
instruktiivi | – | pimenemisin |
komitatiivi | – | pimenemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pimenemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pimenemis- |