pingottuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapingottuminen (38)
- teonnimi verbistä pingottua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pingottuminen | pingottumiset |
| genetiivi | pingottumisen | pingottumisten pingottumisien |
| partitiivi | pingottumista | pingottumisia |
| akkusatiivi | pingottuminen; pingottumisen |
pingottumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pingottumisessa | pingottumisissa |
| elatiivi | pingottumisesta | pingottumisista |
| illatiivi | pingottumiseen | pingottumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pingottumisella | pingottumisilla |
| ablatiivi | pingottumiselta | pingottumisilta |
| allatiivi | pingottumiselle | pingottumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pingottumisena (pingottumisna) |
pingottumisina |
| translatiivi | pingottumiseksi | pingottumisiksi |
| abessiivi | pingottumisetta | pingottumisitta |
| instruktiivi | – | pingottumisin |
| komitatiivi | – | pingottumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pingottumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pingottumis- | |