Substantiivi

muokkaa

pioneeri (5)[1]

  1. edelläkävijä, tienraivaaja
  2. asevoimien pioneerijoukkojen sotilas
  3. erään vasemmistolaisen nuorisojärjestön jäsen
    Minä olen pikku pioneeri ja vähäinen on vielä minun voimani. (Matti Rossi (suom.): Lenin-setä asuu venäjällä, 1972)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpioˌneːri/
  • tavutus: pi‧o‧nee‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pioneeri pioneerit
genetiivi pioneerin pioneerien
(pioneerein)
partitiivi pioneeria pioneereja
akkusatiivi pioneeri;
pioneerin
pioneerit
sisäpaikallissijat
inessiivi pioneerissa pioneereissa
elatiivi pioneerista pioneereista
illatiivi pioneeriin pioneereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pioneerilla pioneereilla
ablatiivi pioneerilta pioneereilta
allatiivi pioneerille pioneereille
muut sijamuodot
essiivi pioneerina pioneereina
translatiivi pioneeriksi pioneereiksi
abessiivi pioneeritta pioneereitta
instruktiivi pioneerein
komitatiivi pioneereine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pioneeri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

pioneerihenki, pioneerikomppania, pioneerityö

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5