pippalot
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
pippalot (2) (monikollinen)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpipːɑlot̪/
- tavutus: pip‧pa‧lot
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | pippalot |
| genetiivi | – | pippalojen pippaloiden pippaloitten |
| partitiivi | – | pippaloita pippaloja |
| akkusatiivi | –; – |
pippalot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | pippaloissa |
| elatiivi | – | pippaloista |
| illatiivi | – | pippaloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | pippaloilla |
| ablatiivi | – | pippaloilta |
| allatiivi | – | pippaloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | pippaloina |
| translatiivi | – | pippaloiksi |
| abessiivi | – | pippaloitta |
| instruktiivi | – | pippaloin |
| komitatiivi | – | pippaloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pippalo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- pippalot Kielitoimiston sanakirjassa