Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pirinä (12)[1]

  1. jatkuva metallinen ääni
    herätyskellon pirinä
  2. (huumeslangia) amfetamiinin (pirin) vaikutus
    Vittu mitkä pirinät viime yönä!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpirinæ/
  • tavutus: pi‧ri‧nä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pirinä pirinät
genetiivi pirinän pirinöiden
pirinöitten
(pirinäin)
partitiivi pirinää pirinöitä
akkusatiivi pirinä;
pirinän
pirinät
sisäpaikallissijat
inessiivi pirinässä pirinöissä
elatiivi pirinästä pirinöistä
illatiivi pirinään pirinöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pirinällä pirinöillä
ablatiivi pirinältä pirinöiltä
allatiivi pirinälle pirinöille
muut sijamuodot
essiivi pirinänä pirinöinä
translatiivi pirinäksi pirinöiksi
abessiivi pirinättä pirinöittä
instruktiivi pirinöin
komitatiivi pirinöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pirinä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

  • pirinä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12