pirulainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapirulainen (38)
- ovela ja juonikas henkilö, lievä haukkumasana
- On se juonikas pirulainen.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpiruˌlɑi̯nen/
- tavutus: pi‧ru‧lai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pirulainen | pirulaiset |
genetiivi | pirulaisen | pirulaisten pirulaisien |
partitiivi | pirulaista | pirulaisia |
akkusatiivi | pirulainen; pirulaisen |
pirulaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pirulaisessa | pirulaisissa |
elatiivi | pirulaisesta | pirulaisista |
illatiivi | pirulaiseen | pirulaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pirulaisella | pirulaisilla |
ablatiivi | pirulaiselta | pirulaisilta |
allatiivi | pirulaiselle | pirulaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pirulaisena (pirulaisna) |
pirulaisina |
translatiivi | pirulaiseksi | pirulaisiksi |
abessiivi | pirulaisetta | pirulaisitta |
instruktiivi | – | pirulaisin |
komitatiivi | – | pirulaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pirulaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pirulais- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pirulainen Kielitoimiston sanakirjassa