Substantiivi

muokkaa

plakkari (6)

  1. (murteellinen) tasku

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈplɑkːɑri/
  • tavutus: plak‧ka‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi plakkari plakkarit
genetiivi plakkarin plakkarien
plakkareiden
plakkareitten
partitiivi plakkaria plakkareita
plakkareja
akkusatiivi plakkari;
plakkarin
plakkarit
sisäpaikallissijat
inessiivi plakkarissa plakkareissa
elatiivi plakkarista plakkareista
illatiivi plakkariin plakkareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi plakkarilla plakkareilla
ablatiivi plakkarilta plakkareilta
allatiivi plakkarille plakkareille
muut sijamuodot
essiivi plakkarina plakkareina
translatiivi plakkariksi plakkareiksi
abessiivi plakkaritta plakkareitta
instruktiivi plakkarein
komitatiivi plakkareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo plakkari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

proto-germaanisesta *plagga ('kankaan pala, purjeen paikka')

Idiomit

muokkaa
  • olla plakkarissa
    1. olla käytännössä jo hallussa tai voitettu
      Kaksi minuuttia kolmatta erää jäljellä ja kahden maalin johto. Kulta alkaa olla jo plakkarissa.

Aiheesta muualla

muokkaa