Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

plasebo (2)[1]

  1. (farmakologia) lumelääke, lääkkeen tavoin nautittava valmiste, jossa ei ole mitään varsinaista lääkeainetta
    Tutkimuksessa vertailuryhmälle annettiin plaseboa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈplɑsebo/
  • tavutus: pla‧se‧bo

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi plasebo plasebot
genetiivi plasebon plasebojen
plaseboiden
plaseboitten
partitiivi plaseboa plaseboita
plaseboja
akkusatiivi plasebo;
plasebon
plasebot
sisäpaikallissijat
inessiivi plasebossa plaseboissa
elatiivi plasebosta plaseboista
illatiivi plaseboon plaseboihin
ulkopaikallissijat
adessiivi plasebolla plaseboilla
ablatiivi plasebolta plaseboilta
allatiivi plasebolle plaseboille
muut sijamuodot
essiivi plasebona plaseboina
translatiivi plaseboksi plaseboiksi
abessiivi plasebotta plaseboitta
instruktiivi plaseboin
komitatiivi plaseboine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo plasebo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • latinan verbistä placēbō, "(futuuri) minä tulen miellyttämään"

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

plasebovaikutus

Aiheesta muualla muokkaa

  • plasebo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2