plasma
 |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaplasma (9)
- (fysiikka) aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet suuren lämpötilan vuoksi
- (biologia) veren nestemäinen soluja sisältämätön osa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈplɑsmɑ/
- tavutus: plas‧ma
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | plasma | plasmat |
| genetiivi | plasman | plasmojen (plasmain) |
| partitiivi | plasmaa | plasmoja |
| akkusatiivi | plasma; plasman |
plasmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | plasmassa | plasmoissa |
| elatiivi | plasmasta | plasmoista |
| illatiivi | plasmaan | plasmoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | plasmalla | plasmoilla |
| ablatiivi | plasmalta | plasmoilta |
| allatiivi | plasmalle | plasmoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | plasmana | plasmoina |
| translatiivi | plasmaksi | plasmoiksi |
| abessiivi | plasmatta | plasmoitta |
| instruktiivi | – | plasmoin |
| komitatiivi | – | plasmoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | plasma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: ektoplasma