Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

platta (9)

  1. (arkikieltä) äänilevy
  2. (ilmailu) asemataso

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈplɑt̪ːɑ/
  • tavutus: plat‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi platta platat
genetiivi platan plattojen
(plattain)
partitiivi plattaa plattoja
akkusatiivi platta;
platan
platat
sisäpaikallissijat
inessiivi platassa platoissa
elatiivi platasta platoista
illatiivi plattaan plattoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi platalla platoilla
ablatiivi platalta platoilta
allatiivi platalle platoille
muut sijamuodot
essiivi plattana plattoina
translatiivi plataksi platoiksi
abessiivi platatta platoitta
instruktiivi platoin
komitatiivi plattoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo plata-
vahva vartalo platta-
konsonantti-
vartalo
-

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

platta yl. (1) (yks. määr. plattan [luo], mon. epämäär. plattor [luo], mon. määr. plattorna [luo])

  1. levy, laatta
  2. (arkikieltä) äänilevy

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa