poikamaisuus

Suomi

Substantiivi

poikamaisuus (40)

se, että on poikamainen

Ääntäminen

IPA: /ˈpoi̯kɑˌmɑi̯suːs/
tavutus: poi‧ka‧mai‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	poikamaisuus	poikamaisuudet
genetiivi	poikamaisuuden	poikamaisuuksien
partitiivi	poikamaisuutta	poikamaisuuksia
akkusatiivi	poikamaisuus; poikamaisuuden	poikamaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	poikamaisuudessa	poikamaisuuksissa
elatiivi	poikamaisuudesta	poikamaisuuksista
illatiivi	poikamaisuuteen	poikamaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	poikamaisuudella	poikamaisuuksilla
ablatiivi	poikamaisuudelta	poikamaisuuksilta
allatiivi	poikamaisuudelle	poikamaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	poikamaisuutena	poikamaisuuksina
translatiivi	poikamaisuudeksi	poikamaisuuksiksi
abessiivi	poikamaisuudetta	poikamaisuuksitta
instruktiivi	–	poikamaisuuksin
komitatiivi	–	poikamaisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	poikamaisuude-
vahva vartalo	poikamaisuute-
konsonantti- vartalo	poikamaisuut-

Etymologia

sanan poikamainen vartalosta poikamais- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on poikamainen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

poikamaisuus Kielitoimiston sanakirjassa