poimiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapoimiminen (38)
- teonnimi verbistä poimia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poimiminen | poimimiset |
genetiivi | poimimisen | poimimisten poimimisien |
partitiivi | poimimista | poimimisia |
akkusatiivi | poimiminen; poimimisen |
poimimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | poimimisessa | poimimisissa |
elatiivi | poimimisesta | poimimisista |
illatiivi | poimimiseen | poimimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | poimimisella | poimimisilla |
ablatiivi | poimimiselta | poimimisilta |
allatiivi | poimimiselle | poimimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | poimimisena (poimimisna) |
poimimisina |
translatiivi | poimimiseksi | poimimisiksi |
abessiivi | poimimisetta | poimimisitta |
instruktiivi | – | poimimisin |
komitatiivi | – | poimimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | poimimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
poimimis- |