poju
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä, usein leikillinen, joskus vähättelevä) diminutiivimuoto sanasta poika
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpoju/
- tavutus: po‧ju
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poju | pojut |
| genetiivi | pojun | pojujen |
| partitiivi | pojua | pojuja |
| akkusatiivi | poju; pojun |
pojut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pojussa | pojuissa |
| elatiivi | pojusta | pojuista |
| illatiivi | pojuun | pojuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pojulla | pojuilla |
| ablatiivi | pojulta | pojuilta |
| allatiivi | pojulle | pojuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pojuna | pojuina |
| translatiivi | pojuksi | pojuiksi |
| abessiivi | pojutta | pojuitta |
| instruktiivi | – | pojuin |
| komitatiivi | – | pojuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poju- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- poju Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti
muokkaaVerbi
muokkaapoju
- (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan preesens verbistä pojati