pokkaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapokkaaminen (38)
- teonnimi verbistä pokata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pokkaaminen | pokkaamiset |
| genetiivi | pokkaamisen | pokkaamisten pokkaamisien |
| partitiivi | pokkaamista | pokkaamisia |
| akkusatiivi | pokkaaminen; pokkaamisen |
pokkaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pokkaamisessa | pokkaamisissa |
| elatiivi | pokkaamisesta | pokkaamisista |
| illatiivi | pokkaamiseen | pokkaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pokkaamisella | pokkaamisilla |
| ablatiivi | pokkaamiselta | pokkaamisilta |
| allatiivi | pokkaamiselle | pokkaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pokkaamisena (pokkaamisna) |
pokkaamisina |
| translatiivi | pokkaamiseksi | pokkaamisiksi |
| abessiivi | pokkaamisetta | pokkaamisitta |
| instruktiivi | – | pokkaamisin |
| komitatiivi | – | pokkaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pokkaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pokkaamis- | |