poksauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapoksauttaminen (38)
- teonnimi verbistä poksauttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poksauttaminen | poksauttamiset |
genetiivi | poksauttamisen | poksauttamisten poksauttamisien |
partitiivi | poksauttamista | poksauttamisia |
akkusatiivi | poksauttaminen; poksauttamisen |
poksauttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | poksauttamisessa | poksauttamisissa |
elatiivi | poksauttamisesta | poksauttamisista |
illatiivi | poksauttamiseen | poksauttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | poksauttamisella | poksauttamisilla |
ablatiivi | poksauttamiselta | poksauttamisilta |
allatiivi | poksauttamiselle | poksauttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | poksauttamisena (poksauttamisna) |
poksauttamisina |
translatiivi | poksauttamiseksi | poksauttamisiksi |
abessiivi | poksauttamisetta | poksauttamisitta |
instruktiivi | – | poksauttamisin |
komitatiivi | – | poksauttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | poksauttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
poksauttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi poksauttaa + johdin -minen