polarisoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapolarisoiminen (38)
- teonnimi verbistä polarisoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | polarisoiminen | polarisoimiset |
genetiivi | polarisoimisen | polarisoimisten polarisoimisien |
partitiivi | polarisoimista | polarisoimisia |
akkusatiivi | polarisoiminen; polarisoimisen |
polarisoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | polarisoimisessa | polarisoimisissa |
elatiivi | polarisoimisesta | polarisoimisista |
illatiivi | polarisoimiseen | polarisoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | polarisoimisella | polarisoimisilla |
ablatiivi | polarisoimiselta | polarisoimisilta |
allatiivi | polarisoimiselle | polarisoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | polarisoimisena (polarisoimisna) |
polarisoimisina |
translatiivi | polarisoimiseksi | polarisoimisiksi |
abessiivi | polarisoimisetta | polarisoimisitta |
instruktiivi | – | polarisoimisin |
komitatiivi | – | polarisoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | polarisoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
polarisoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi polarisoida + johdin -minen