politrukki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- komppanian poliittinen valvoja Puna-armeijassa vuoteen 1942
- (halventava) politiikassa toimijasta
- pelätty Vihreiden politrukki
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpolit̪ˌrukːi/
- tavutus: po‧lit‧ruk‧ki
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | politrukki | politrukit |
genetiivi | politrukin | politrukkien (politrukkein) |
partitiivi | politrukkia | politrukkeja |
akkusatiivi | politrukki; politrukin |
politrukit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | politrukissa | politrukeissa |
elatiivi | politrukista | politrukeista |
illatiivi | politrukkiin | politrukkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | politrukilla | politrukeilla |
ablatiivi | politrukilta | politrukeilta |
allatiivi | politrukille | politrukeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | politrukkina | politrukkeina |
translatiivi | politrukiksi | politrukeiksi |
abessiivi | politrukitta | politrukeitta |
instruktiivi | – | politrukein |
komitatiivi | – | politrukkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | politruki- | |
vahva vartalo | politrukki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- venäjän политрук, lyhenne sanoista политический руководитель, ”poliittinen ohjaaja”
Aiheesta muualla
muokkaa- politrukki Kielitoimiston sanakirjassa