polkeminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapolkeminen (38)
- teonnimi verbistä polkea
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | polkeminen | polkemiset |
genetiivi | polkemisen | polkemisten polkemisien |
partitiivi | polkemista | polkemisia |
akkusatiivi | polkeminen; polkemisen |
polkemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | polkemisessa | polkemisissa |
elatiivi | polkemisesta | polkemisista |
illatiivi | polkemiseen | polkemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | polkemisella | polkemisilla |
ablatiivi | polkemiselta | polkemisilta |
allatiivi | polkemiselle | polkemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | polkemisena (polkemisna) |
polkemisina |
translatiivi | polkemiseksi | polkemisiksi |
abessiivi | polkemisetta | polkemisitta |
instruktiivi | – | polkemisin |
komitatiivi | – | polkemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | polkemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
polkemis- |