polveileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapolveileminen (38)
- teonnimi verbistä polveilla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | polveileminen | polveilemiset |
genetiivi | polveilemisen | polveilemisten polveilemisien |
partitiivi | polveilemista | polveilemisia |
akkusatiivi | polveileminen; polveilemisen |
polveilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | polveilemisessa | polveilemisissa |
elatiivi | polveilemisesta | polveilemisista |
illatiivi | polveilemiseen | polveilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | polveilemisella | polveilemisilla |
ablatiivi | polveilemiselta | polveilemisilta |
allatiivi | polveilemiselle | polveilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | polveilemisena (polveilemisna) |
polveilemisina |
translatiivi | polveilemiseksi | polveilemisiksi |
abessiivi | polveilemisetta | polveilemisitta |
instruktiivi | – | polveilemisin |
komitatiivi | – | polveilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | polveilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
polveilemis- |