polyamoria
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapolyamoria (12)
- ajattelu- ja elämäntapa, jossa henkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useampi seksuaalisia tai romanttisia piirteitä sisältävä ihmissuhde; kunkin henkilön suhteet ovat hänen kaikkien kumppaniensa tuntemia ja hyväksymiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | polyamoria | polyamoriat |
| genetiivi | polyamorian | polyamorioiden polyamorioitten (polyamoriain) |
| partitiivi | polyamoriaa | polyamorioita |
| akkusatiivi | polyamoria; polyamorian |
polyamoriat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | polyamoriassa | polyamorioissa |
| elatiivi | polyamoriasta | polyamorioista |
| illatiivi | polyamoriaan | polyamorioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | polyamorialla | polyamorioilla |
| ablatiivi | polyamorialta | polyamorioilta |
| allatiivi | polyamorialle | polyamorioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | polyamoriana | polyamorioina |
| translatiivi | polyamoriaksi | polyamorioiksi |
| abessiivi | polyamoriatta | polyamorioitta |
| instruktiivi | – | polyamorioin |
| komitatiivi | – | polyamorioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | polyamoria- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |