Wikipedia
Katso artikkeli Polyfonia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

polyfonia (12)[1]

  1. moniäänisyys

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpolyˌfoniɑ/
  • tavutus: po‧ly‧fo‧ni‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi polyfonia polyfoniat
genetiivi polyfonian polyfonioiden
polyfonioitten
(polyfoniain)
partitiivi polyfoniaa polyfonioita
akkusatiivi polyfonia;
polyfonian
polyfoniat
sisäpaikallissijat
inessiivi polyfoniassa polyfonioissa
elatiivi polyfoniasta polyfonioista
illatiivi polyfoniaan polyfonioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi polyfonialla polyfonioilla
ablatiivi polyfonialta polyfonioilta
allatiivi polyfonialle polyfonioille
muut sijamuodot
essiivi polyfoniana polyfonioina
translatiivi polyfoniaksi polyfonioiksi
abessiivi polyfoniatta polyfonioitta
instruktiivi polyfonioin
komitatiivi polyfonioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo polyfonia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12