pommittaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapommittaja (10)
- henkilö, joka pommittaa; pommikoneen pommien tähtäämisestä ja pudottamisesta vastaava miehistön jäsen; pommimies
- Pommittajaksi tekeytynyttä miestä odottaa jopa vuosien vankeusrangaistus. (kauppalehti.fi)
- sotilaslentokone, josta kyetään pudottamaan pommeja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpomːit̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: pom‧mit‧ta‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pommittaja | pommittajat |
| genetiivi | pommittajan | pommittajien (pommittajain) |
| partitiivi | pommittajaa | pommittajia |
| akkusatiivi | pommittaja; pommittajan |
pommittajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pommittajassa | pommittajissa |
| elatiivi | pommittajasta | pommittajista |
| illatiivi | pommittajaan | pommittajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pommittajalla | pommittajilla |
| ablatiivi | pommittajalta | pommittajilta |
| allatiivi | pommittajalle | pommittajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pommittajana | pommittajina |
| translatiivi | pommittajaksi | pommittajiksi |
| abessiivi | pommittajatta | pommittajitta |
| instruktiivi | – | pommittajin |
| komitatiivi | – | pommittajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pommittaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pommittaja Kielitoimiston sanakirjassa