ponnisteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaponnisteleminen (38)
- teonnimi verbistä ponnistella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ponnisteleminen | ponnistelemiset |
genetiivi | ponnistelemisen | ponnistelemisten ponnistelemisien |
partitiivi | ponnistelemista | ponnistelemisia |
akkusatiivi | ponnisteleminen; ponnistelemisen |
ponnistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ponnistelemisessa | ponnistelemisissa |
elatiivi | ponnistelemisesta | ponnistelemisista |
illatiivi | ponnistelemiseen | ponnistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ponnistelemisella | ponnistelemisilla |
ablatiivi | ponnistelemiselta | ponnistelemisilta |
allatiivi | ponnistelemiselle | ponnistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ponnistelemisena (ponnistelemisna) |
ponnistelemisina |
translatiivi | ponnistelemiseksi | ponnistelemisiksi |
abessiivi | ponnistelemisetta | ponnistelemisitta |
instruktiivi | – | ponnistelemisin |
komitatiivi | – | ponnistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ponnistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ponnistelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi ponnistella + johdin -minen