Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

potkaisu (2)[1]

  1. kova yksittäinen jalalla tönäisy

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpot̪kɑi̯su/
  • tavutus: pot‧kai‧su

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi potkaisu potkaisut
genetiivi potkaisun potkaisujen
potkaisuiden
potkaisuitten
partitiivi potkaisua potkaisuita
potkaisuja
akkusatiivi potkaisu;
potkaisun
potkaisut
sisäpaikallissijat
inessiivi potkaisussa potkaisuissa
elatiivi potkaisusta potkaisuista
illatiivi potkaisuun potkaisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi potkaisulla potkaisuilla
ablatiivi potkaisulta potkaisuilta
allatiivi potkaisulle potkaisuille
muut sijamuodot
essiivi potkaisuna potkaisuina
translatiivi potkaisuksi potkaisuiksi
abessiivi potkaisutta potkaisuitta
instruktiivi potkaisuin
komitatiivi potkaisuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo potkaisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2