povaaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpoʋɑːjɑ/
- tavutus: po‧vaa‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | povaaja | povaajat |
| genetiivi | povaajan | povaajien (povaajain) |
| partitiivi | povaajaa | povaajia |
| akkusatiivi | povaaja; povaajan |
povaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | povaajassa | povaajissa |
| elatiivi | povaajasta | povaajista |
| illatiivi | povaajaan | povaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | povaajalla | povaajilla |
| ablatiivi | povaajalta | povaajilta |
| allatiivi | povaajalle | povaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | povaajana | povaajina |
| translatiivi | povaajaksi | povaajiksi |
| abessiivi | povaajatta | povaajitta |
| instruktiivi | – | povaajin |
| komitatiivi | – | povaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | povaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- povaaja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10