povaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapovaaminen (38)
- teonnimi verbistä povata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | povaaminen | povaamiset |
| genetiivi | povaamisen | povaamisten povaamisien |
| partitiivi | povaamista | povaamisia |
| akkusatiivi | povaaminen; povaamisen |
povaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | povaamisessa | povaamisissa |
| elatiivi | povaamisesta | povaamisista |
| illatiivi | povaamiseen | povaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | povaamisella | povaamisilla |
| ablatiivi | povaamiselta | povaamisilta |
| allatiivi | povaamiselle | povaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | povaamisena (povaamisna) |
povaamisina |
| translatiivi | povaamiseksi | povaamisiksi |
| abessiivi | povaamisetta | povaamisitta |
| instruktiivi | – | povaamisin |
| komitatiivi | – | povaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | povaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
povaamis- | |