prameileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaprameileminen (38)
- teonnimi verbistä prameilla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | prameileminen | prameilemiset |
| genetiivi | prameilemisen | prameilemisten prameilemisien |
| partitiivi | prameilemista | prameilemisia |
| akkusatiivi | prameileminen; prameilemisen |
prameilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | prameilemisessa | prameilemisissa |
| elatiivi | prameilemisesta | prameilemisista |
| illatiivi | prameilemiseen | prameilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | prameilemisella | prameilemisilla |
| ablatiivi | prameilemiselta | prameilemisilta |
| allatiivi | prameilemiselle | prameilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | prameilemisena (prameilemisna) |
prameilemisina |
| translatiivi | prameilemiseksi | prameilemisiksi |
| abessiivi | prameilemisetta | prameilemisitta |
| instruktiivi | – | prameilemisin |
| komitatiivi | – | prameilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |