prameilu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaprameilu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈprɑmei̯lu/
- tavutus: pra‧mei‧lu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | prameilu | prameilut |
| genetiivi | prameilun | prameilujen prameiluiden prameiluitten |
| partitiivi | prameilua | prameiluita prameiluja |
| akkusatiivi | prameilu; prameilun |
prameilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | prameilussa | prameiluissa |
| elatiivi | prameilusta | prameiluista |
| illatiivi | prameiluun | prameiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | prameilulla | prameiluilla |
| ablatiivi | prameilulta | prameiluilta |
| allatiivi | prameilulle | prameiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | prameiluna | prameiluina |
| translatiivi | prameiluksi | prameiluiksi |
| abessiivi | prameilutta | prameiluitta |
| instruktiivi | – | prameiluin |
| komitatiivi | – | prameiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | prameilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. prameileminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- prameilu Kielitoimiston sanakirjassa