prinsiippi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈprinsiːpːi/
- tavutus: prin‧siip‧pi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | prinsiippi | prinsiipit |
genetiivi | prinsiipin | prinsiippien (prinsiippein) |
partitiivi | prinsiippiä | prinsiippejä |
akkusatiivi | prinsiippi; prinsiipin |
prinsiipit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | prinsiipissä | prinsiipeissä |
elatiivi | prinsiipistä | prinsiipeistä |
illatiivi | prinsiippiin | prinsiippeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | prinsiipillä | prinsiipeillä |
ablatiivi | prinsiipiltä | prinsiipeiltä |
allatiivi | prinsiipille | prinsiipeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | prinsiippinä | prinsiippeinä |
translatiivi | prinsiipiksi | prinsiipeiksi |
abessiivi | prinsiipittä | prinsiipeittä |
instruktiivi | – | prinsiipein |
komitatiivi | – | prinsiippeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | prinsiipi- | |
vahva vartalo | prinsiippi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- prinsiippi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-B