professori
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaprofessori (6)
- yliopiston korkein opetus- ja tutkimustyötehtävä, aikaisemmin virka
- tutkimuslaitoksen tai tutkimusyksikön johtajalle tai taiteellisista tai yhteiskunnallisista ansioista myönnettävä arvonimi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈprofesˌsori/
- tavutus: pro‧fes‧so‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | professori | professorit |
genetiivi | professorin | professorien professoreiden professoreitten |
partitiivi | professoria | professoreita professoreja |
akkusatiivi | professori; professorin |
professorit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | professorissa | professoreissa |
elatiivi | professorista | professoreista |
illatiivi | professoriin | professoreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | professorilla | professoreilla |
ablatiivi | professorilta | professoreilta |
allatiivi | professorille | professoreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | professorina | professoreina |
translatiivi | professoriksi | professoreiksi |
abessiivi | professoritta | professoreitta |
instruktiivi | – | professorein |
komitatiivi | – | professoreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | professori- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. yliopiston korkein opetus- ja tutkimustyötehtävä, aikaisemmin virka
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (puhekieltä) proffa
Yhdyssanat
muokkaaapulaisprofessori, emeritaprofessori, emeritusprofessori, professorinvirka, taiteilijaprofessori, työelämäprofessori
Aiheesta muualla
muokkaa- professori Kielitoimiston sanakirjassa