proletaari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
proletaari (5)
- (politiikka) proletariaatin eli työväenluokan jäsen
- Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
- (historia) antiikin Rooman varattomimman tai myöhemmin toiseksi köyhimmän sosiaaliluokan jäsen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈproleˌt̪ɑːri/
- tavutus: pro‧le‧taa‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | proletaari | proletaarit |
| genetiivi | proletaarin | proletaarien (proletaarein) |
| partitiivi | proletaaria | proletaareja |
| akkusatiivi | proletaari; proletaarin |
proletaarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | proletaarissa | proletaareissa |
| elatiivi | proletaarista | proletaareista |
| illatiivi | proletaariin | proletaareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | proletaarilla | proletaareilla |
| ablatiivi | proletaarilta | proletaareilta |
| allatiivi | proletaarille | proletaareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | proletaarina | proletaareina |
| translatiivi | proletaariksi | proletaareiksi |
| abessiivi | proletaaritta | proletaareitta |
| instruktiivi | – | proletaarein |
| komitatiivi | – | proletaareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | proletaari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
latinan proletārii 'ainoastaan jälkeläisten [prōles] puolesta lukuun otettavat'[1]
Käännökset muokkaa
1. proletariaatin jäsen
|
|
2. maata omistamattoman alimman sosiaaliluokan jäsen antiikin Roomassa
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: proletariaatti
- verbit: proletaaristaa
Aiheesta muualla muokkaa
- proletaari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Tietosanakirja. 7 osa, Oulun tuomiokunta—Ribes / toim. Wäinö Bonsdorff ... [et al.]. (Project Runebergissa). Helsinki: Tietosanakirja, 1915: hakusana Proletarii