proteesi

Katso artikkeli Proteesi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

proteesi (6)

(lääketiede) keinotekoinen kehon osa; tekoraaja, tekojäsen, tekoelin
(kielitiede, fonologia) foneemin tai tavun liittäminen sanan alkuun ilman että sanan morfologinen rakenne ja merkitys muuttuvat
Espanjan erisnimessä Estocolmo ( < Stockholm) on kyseessä proteesi.

Iirin vokaalialkuisissa sanoissa ilmenee tietyissä tapauksissa h- tai t-proteesi: Éire ("Irlanti") → go hÉirinn ("Irlantiin").

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	proteesi	proteesit
genetiivi	proteesin	proteesien proteeseiden proteeseitten
partitiivi	proteesia	proteeseita proteeseja
akkusatiivi	proteesi; proteesin	proteesit
sisäpaikallissijat
inessiivi	proteesissa	proteeseissa
elatiivi	proteesista	proteeseista
illatiivi	proteesiin	proteeseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	proteesilla	proteeseilla
ablatiivi	proteesilta	proteeseilta
allatiivi	proteesille	proteeseille
muut sijamuodot
essiivi	proteesina	proteeseina
translatiivi	proteesiksi	proteeseiksi
abessiivi	proteesitta	proteeseitta
instruktiivi	–	proteesein
komitatiivi	–	proteeseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	proteesi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. keinotekoinen kehon osan korvike; tekojäsen, tekoelin

2. fonologia