provosointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈproʋoˌsoi̯nt̪i/
- tavutus: pro‧vo‧soin‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | provosointi | provosoinnit |
| genetiivi | provosoinnin | provosointien (provosointein) |
| partitiivi | provosointia | provosointeja |
| akkusatiivi | provosointi; provosoinnin |
provosoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | provosoinnissa | provosoinneissa |
| elatiivi | provosoinnista | provosoinneista |
| illatiivi | provosointiin | provosointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | provosoinnilla | provosoinneilla |
| ablatiivi | provosoinnilta | provosoinneilta |
| allatiivi | provosoinnille | provosoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | provosointina | provosointeina |
| translatiivi | provosoinniksi | provosoinneiksi |
| abessiivi | provosoinnitta | provosoinneitta |
| instruktiivi | – | provosoinnein |
| komitatiivi | – | provosointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | provosoinni- | |
| vahva vartalo | provosointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- verbi provosoida + johdin -nti
Käännökset
muokkaa1. yllyttäminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- provosointi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J