psyykkaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapsyykkaaminen (38)
- teonnimi verbistä psyykata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | psyykkaaminen | psyykkaamiset |
genetiivi | psyykkaamisen | psyykkaamisten psyykkaamisien |
partitiivi | psyykkaamista | psyykkaamisia |
akkusatiivi | psyykkaaminen; psyykkaamisen |
psyykkaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | psyykkaamisessa | psyykkaamisissa |
elatiivi | psyykkaamisesta | psyykkaamisista |
illatiivi | psyykkaamiseen | psyykkaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | psyykkaamisella | psyykkaamisilla |
ablatiivi | psyykkaamiselta | psyykkaamisilta |
allatiivi | psyykkaamiselle | psyykkaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | psyykkaamisena (psyykkaamisna) |
psyykkaamisina |
translatiivi | psyykkaamiseksi | psyykkaamisiksi |
abessiivi | psyykkaamisetta | psyykkaamisitta |
instruktiivi | – | psyykkaamisin |
komitatiivi | – | psyykkaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | psyykkaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
psyykkaamis- |