Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

puhdasrotuisuus (40)

  1. (biologia) se, että on puhdasrotuinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puhdasrotuisuus puhdasrotuisuudet
genetiivi puhdasrotuisuuden puhdasrotuisuuksien
partitiivi puhdasrotuisuutta puhdasrotuisuuksia
akkusatiivi puhdasrotuisuus;
puhdasrotuisuuden
puhdasrotuisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi puhdasrotuisuudessa puhdasrotuisuuksissa
elatiivi puhdasrotuisuudesta puhdasrotuisuuksista
illatiivi puhdasrotuisuuteen puhdasrotuisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi puhdasrotuisuudella puhdasrotuisuuksilla
ablatiivi puhdasrotuisuudelta puhdasrotuisuuksilta
allatiivi puhdasrotuisuudelle puhdasrotuisuuksille
muut sijamuodot
essiivi puhdasrotuisuutena puhdasrotuisuuksina
translatiivi puhdasrotuisuudeksi puhdasrotuisuuksiksi
abessiivi puhdasrotuisuudetta puhdasrotuisuuksitta
instruktiivi puhdasrotuisuuksin
komitatiivi puhdasrotuisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo puhdasrotuisuude-
vahva vartalo puhdasrotuisuute-
konsonantti-
vartalo
puhdasrotuisuut-

Etymologia muokkaa

sanan puhdasrotuinen vartalosta puhdasrotuis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa