puhdistin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuhdistin (33)
- laite, jolla puhdistetaan jotakin
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puhdistin | puhdistimet |
| genetiivi | puhdistimen | puhdistimien puhdistinten |
| partitiivi | puhdistinta | puhdistimia |
| akkusatiivi | puhdistin; puhdistimen |
puhdistimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puhdistimessa | puhdistimissa |
| elatiivi | puhdistimesta | puhdistimista |
| illatiivi | puhdistimeen | puhdistimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puhdistimella | puhdistimilla |
| ablatiivi | puhdistimelta | puhdistimilta |
| allatiivi | puhdistimelle | puhdistimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puhdistimena (puhdistinna) |
puhdistimina |
| translatiivi | puhdistimeksi | puhdistimiksi |
| abessiivi | puhdistimetta | puhdistimitta |
| instruktiivi | – | puhdistimin |
| komitatiivi | – | puhdistimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puhdistime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
puhdistin- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. laite, jolla puhdistetaan jotakin
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Verbi
muokkaapuhdistin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä puhdistaa
Aiheesta muualla
muokkaa- puhdistin Kielitoimiston sanakirjassa