puhelematon
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapuhelematon
- (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä puhella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhelematon | puhelemattomat |
genetiivi | puhelemattoman | puhelemattomien (puhelematonten) |
partitiivi | puhelematonta | puhelemattomia |
akkusatiivi | puhelematon; puhelemattoman |
puhelemattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhelemattomassa | puhelemattomissa |
elatiivi | puhelemattomasta | puhelemattomista |
illatiivi | puhelemattomaan | puhelemattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhelemattomalla | puhelemattomilla |
ablatiivi | puhelemattomalta | puhelemattomilta |
allatiivi | puhelemattomalle | puhelemattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puhelemattomana (puhelematonna) |
puhelemattomina |
translatiivi | puhelemattomaksi | puhelemattomiksi |
abessiivi | puhelemattomatta | puhelemattomitta |
instruktiivi | – | puhelemattomin |
komitatiivi | – | puhelemattomine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |