puhjennut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapuhjennut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä puhjeta
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhjennut | puhjenneet |
genetiivi | puhjenneen | puhjenneiden puhjenneitten |
partitiivi | puhjennutta | puhjenneita |
akkusatiivi | puhjennut; puhjenneen | puhjenneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhjenneessa | puhjenneissa |
elatiivi | puhjenneesta | puhjenneista |
illatiivi | puhjenneeseen | puhjenneisiin puhjenneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhjenneella | puhjenneilla |
ablatiivi | puhjenneelta | puhjenneilta |
allatiivi | puhjenneelle | puhjenneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puhjenneena | puhjenneina |
translatiivi | puhjenneeksi | puhjenneiksi |
abessiivi | puhjenneetta | puhjenneitta |
instruktiivi | – | puhjennein |
komitatiivi | – | puhjenneine |