puhuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuhuttaminen (38)
- teonnimi verbistä puhuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhuttaminen | puhuttamiset |
genetiivi | puhuttamisen | puhuttamisten puhuttamisien |
partitiivi | puhuttamista | puhuttamisia |
akkusatiivi | puhuttaminen; puhuttamisen |
puhuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhuttamisessa | puhuttamisissa |
elatiivi | puhuttamisesta | puhuttamisista |
illatiivi | puhuttamiseen | puhuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhuttamisella | puhuttamisilla |
ablatiivi | puhuttamiselta | puhuttamisilta |
allatiivi | puhuttamiselle | puhuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puhuttamisena (puhuttamisna) |
puhuttamisina |
translatiivi | puhuttamiseksi | puhuttamisiksi |
abessiivi | puhuttamisetta | puhuttamisitta |
instruktiivi | – | puhuttamisin |
komitatiivi | – | puhuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puhuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puhuttamis- |